5-kieliset banjot
Verrattuna muihin banjoihin, joissa on enemmän tai vähemmän kuin viisi kieltä, 5-kieliset banjot tunnetaan yksinkertaisesti nimellä ”banjo”. Niillä ei siis ole erillistä lisänimeä, joka tarkentaisi, että kyseessä on juuri viisikielinen malli. Kun puhutaan banjosta, tiedämme, että kyseessä on viisikielinen malli.
Viisikielinen versio on banjon puhdas ja alkuperäinen muoto: banjon rungossa on viisi kieltä. 5-kieliset banjot ovat country- ja bluegrassmusiikin kuningassoittimia, mutta niiden käyttömahdollisuudet ulottuvat paljon tätäkin laajemmalle.
Viisikielisen banjon viritys
Viisikielinen banjo viritetään tavallisesti avoimeen viritykseen sävelillä G, D, G, H ja D. Tällöin banjon viisi kieltä muodostavat G-duurisoinnun, kun näppäilet niitä painamatta yhtäkään kieltä otelautaa vasten. Viisikielinen banjo sopii niin klassiseen musiikkiin, old-time-musiikkiin, bluegrassiin, kansanmusiikkiin, countryyn kuin bluesiinkin. Vain mielikuvitus asettaa rajat sille, mihin kaikkeen viisikielistä banjoa voi käyttää!
Kuten muissakin banjoissa, myös viisikielisessä banjossa runko muodostuu kehykseen pingotetusta kalvosta. Viisi kieltä kulkevat banjon rungon ja kaulan yläpuolella, ja kalvon yli pingotetut kielet antavat soittimelle sen tunnusomaisen soinnin.
5-kielisten banjojen soittaminen
Viisikielistä banjoa soitetaan useimmiten sormin. Kieliä voidaan näppäillä kevyesti tai lyödä voimakkaasti alaspäin, ja yksi suosittu tekniikka on ”Scruggs-picking”, jossa Sormiplektrat kiinnitetään peukaloon ja kahteen ensimmäiseen sormeen. Tämän viisikielisen banjon soittotyylin teki tunnetuksi bluegrass-tähti Earl Scruggs. Sen soundin tunnistaa heti kuullessaan – juuri tältä viisikielisen banjon kuuluu kuulostaa!
