Nopea toimitus
Joulun palautusoikeus 24.1.2027 asti
Ilmainen toimitus noutopisteeseen yli 400 €:n tilauksiin

Flyygelitorvet

2 tuote(tta)

Flyygelitorvi kehitettiin jo vuonna 1890 Saksassa Ferdinand Julius Altrichterin toimesta. Flyygelitorvea käytettiin 1800-luvulla pääasiassa puhallinorkesterisoittimena, mutta 1930-luvulta lähtien monet jazzmuusikot ovat ottaneet tämän monipuolisen soittimen käyttöönsä. Yhden kaikkien aikojen kauneimmista flyygelitorvisooloista esitti Colin Cransonin johtama brittiläinen Roberts Bakery Band of Great Britain.

Flyygelitorvet – vaskipuhaltimia

Vaskipuhaltimilla tarkoitetaan messingistä valmistettuja puhallinsoittimia, joissa soittaja saa ilman värähtelemään ennen kuin se johdetaan soittimeen. Vaskipuhallin koostuu suukappaleesta eli soittajan huuliin koskettavasta osasta sekä kellosta, joka on tavallisesti suppilomainen pää, josta ääni tulee ulos. Useimmissa vaskipuhaltimissa on lisäksi venttiilit, joilla säädetään sen putken pituutta, jonka läpi ilma kulkee ja jossa ääni muodostuu. Mitä pienempi resonanssitila on, sitä korkeampia ääniä voidaan tuottaa.

Vaskipuhaltimien historia

Vaskipuhaltimia tunnetaan jo antiikin Egyptistä. Ensimmäiset versiot olivat pelkkiä metalliputkia ilman suukappaletta. Myöhemmin niihin lisättiin huulia tukeva levy ja lopulta varsinainen suukappale. Tanskan ja Skånen pronssikautisissa lur-torvissa oli suukappaleet. Keskiajalla alettiin kokeilla, miten voitaisiin valmistaa soittimia, jotka eivät rajoittuisi luonnonsäveliin. Ensimmäiset kokeilut olivat kaksiosaisia trumpetteja, joissa toinen osa voitiin työntää toisen sisään. Ratkaisu oli kuitenkin raskas ja epäkäytännöllinen, ja se korvattiin pasuunan järjestelmällä. Valmistettiin myös pitkiä ja kapeita trumpetteja, joilla voitiin soittaa erittäin korkeita luonnonsäveliä, jotka muodostavat diatonisen asteikon. Käyrätorvella voidaan soittaa useampia säveliä luonnonsävelten väliltä muun muassa siksi, että soittaja säätelee ääntä asettamalla vasemman kätensä kelloon. Myös puupuhaltimista tuttuja reikiä ja läppiä kokeiltiin, mutta tulokset eivät olleet tyydyttäviä.

Trumpetin sukulainen

Flyygelitorvi on samassa vireessä kuin monet trumpetit. Trumpetin- ja kornetinpuhaltajat voivat soittaa sitä melko vaivattomasti, vaikka soittotyyliin täytyykin joskus tehdä pieniä mukautuksia. Soittimessa käytetään yleensä syvempää ja kartiomaisempaa suukappaletta kuin trumpeteissa, joskaan se ei ole yhtä kartiomainen kuin käyrätorven suukappale.
Joissakin nykyaikaisissa flyygelitorvissa on neljäs venttiili, joka madaltaa sävelkorkeutta. Tämä tuo uusia mahdollisuuksia, jotka yhdessä flyygelitorven tumman soinnin kanssa laajentavat soittimen käyttömahdollisuuksia.

Useita flyygelitorvityyppejä

Flyygelitorvi on vaskipuhallin, jonka suukappale on kupin muotoinen. Flyygelitorvi on hieman kornettia ja trumpettia suurempi, mutta sen poraus on kartiomaisempi. Tämä antaa soittimelle pehmeämmän äänen. Flyygelitorvessa on tavallisesti kolme venttiiliä, mutta joissakin malleissa niitä on neljä.

Brass bandissa flyygelitorven ääni jää usein kornettien soinnin peittoon. Flyygelitorvea käytetään myös pehmentämään kornettien sävyä ja tukemaan brass bandin alttotorvisektiota. Flyygelitorven pehmeän soinnin ja kornetin kirkkaan äänen välinen kontrasti tekee flyygelitorvesta usein käytetyn soolosoittimen brass bandeissa. Flyygelitorvea käytetään paljon jazzissa, erityisesti balladeissa sen pehmeän soinnin ansiosta. Tällöin trumpetisti laskee usein trumpettinsa sivuun ja ottaa esiin flyygelitorven.

Soittotekniikka

Kuten trumpetit ja kaikki muutkin nykyaikaiset vaskipuhaltimet, flyygelitorvi tuottaa äänen, kun soittaja värisyttää eli surisuttaa huuliaan suukappaleessa. Tämä synnyttää putkeen värähtelevän ilmapatsaan. Ilman taajuutta voidaan muuttaa muuttamalla huuliaukkoa, käyttämällä kasvolihaksia ja muotoilemalla huulia. Tätä kutsutaan myös embouchureksi.

Kuuluisia flyygelitorvensoittajia

Joe Bishop oli yksi ensimmäisistä flyygelitorvea soittaneista jazzmuusikoista Woody Hermanin orkesterin jäsenenä vuonna 1936.
Shorty Rogers ja Kenny Baker alkoivat soittaa soitinta 1950-luvun alussa.
Clark Terry käytti sitä Duke Ellingtonin orkesterissa 1950-luvun puolivälissä.
Chet Baker äänitti soittimella useita albumeita 1950- ja 1960-luvuilla.
Miles Davis teki siitä entistäkin suositumman.

Laadukas työnjälki ja Tarvikkeet

Koska tuomme soittimemme itse maahan, voimme taata flyygelitorvillemme edullisen hinnan laadusta tinkimättä. Jos sinulla on kysyttävää tuotteistamme, DanGuitar.fi:n henkilökunta auttaa mielellään ja palvelee sinua asiantuntevasti. Valikoimassamme on myös Tarvikkeet flyygelitorville, kuten venttiiliöljyä, jotta voit nauttia uudesta soittimestasi pitkään.